Tämä kysymys on aina yksi ensimmäisistä, koska ihmisten valtava enemmistö haluaisi niin mielellään vierittää kaiken vastuun niskoiltaan ja rasittaa sillä ketä tahansa muuta kuin itseään. Se, että tämä on oikeastaan itsehalveksintaa, ei merkitse heille mitään. Tässä tapauksessa he ovat tosiaan erittäin nöyriä ja vaatimattomia, mutta vain voidakseen elää vielä hilpeämmin ja häikäilemättömämmin.
Olisihan niin hauskaa saada täyttää kaikki toiveensa ja antaa halujensa purkautua myös toisia ihmisiä kohtaan sovittamatta mitään. Maallisia lakeja voidaan tarvittaessa kiertää ja välttää selkkauksia. Taitavimmat voivat niiden varjolla toimittaa varsin menestyksellisiä hankintoja ja tehdä monenlaista, mikä ei kestäisi moraalista tarkastelua. Samalla heillä on usein jopa erikoisen kunnollisten ihmisten maine.
Voisi siis elää jotensakin ovelasti, oikeastaan varsin mukavasti, omia näkemyksiään vastaavasti, jollei… jossakin olisi jotakin, joka herättäisi epämiellyttävän tunteen. Ellei ilmenisi ajoittain nousevaa levottomuutta siitä, että moni asia voisi lopultakin olla hieman toisin kuin miksi oma toive sen muodostaa.
Ja niin onkin! Todellisuus on vakava ja heltymätön.Ihmisten toiveet eivät voi tässä suhteessa aiheuttaa minkäänlaista poikkeusta. Rautaisena jää pysymään laki: »Mitä ihminen kylvää, sitä hän moninkertaisesti niittää!»
Nämä muutamat sanat sisältävät ja ilmaisevat paljon enemmän kuin moni ihminen ajattelee. Erittäin tarkasti ne vastaavat luomakunnassa vallitsevan vuorovaikutuksen todellista tapahtumaa. Sille ei voisi löytyä osuvampaa ilmaisua. Juuri niin kuin sato antaa kylvöön nähden moninkertaisesti viljaa, niin kohtaa ihmisen aina moninkertaisesti se, mitä hän omissa sisäisissä tunteissaan herättää ja edelleen lähettää, kulloinkin hänen tahtomisensa laadun mukaisesti.
Ihminen kantaa siis henkisesti vastuuta kaikesta, mitä hän tekee. Tämä vastuu alkaa jo päätöksessä eikä vasta toteutetussa teossa, joka onkin vain päätöksen seuraus. Ja päätös on vakavan tahtomisen herääminen!
Ei ole mitään eroavuutta tämänpuoleisen ja niin sanotun tuonpuoleisen välillä, vaan koko luomakunta on yhtä ainoaa suurta olemassaoloa. Kaikki ihmisille näkyvät ja näkymättömät osat siitä kytkeytyvät toisiinsa kokonaisuudeksi kuin hämmästyttävän taitava, koskaan pettämätön koneisto, ne eivät toimi erillään. Kokonaisuudessa on yhtenäiset lait, jotka hermosäikeiden tavoin tunkevat kaiken lävitse, pitävät sitä koossa ja vaikuttavat keskinäisesti jatkuvassa vuorovaikutuksessa!
Kun koulut ja kirkot samalla puhuvat taivaasta ja helvetistä, Jumalasta ja paholaisesta, on se oikein. Väärin taas on selitys hyvistä ja pahoista voimista. Se syöksee pakostakin heti jokaisen vakavamielisen etsijän erehdyksiin ja epäilyyn. Sillä missä on kaksi voimaa, siellä pitäisi johdonmukaisesti olla myös kaksi hallitsijaa, tässä tapauksessa siis kaksi jumalaa — hyvä ja paha.
– Ja niin ei asia ole!
On vain yksi Luoja, yksi Jumala, ja sen tähden myös vain yksi voima, joka virtaa kaiken olevaisen lävitse, elävöittää ja edistää sitä!
Tämä puhdas, luova Jumalanvoima virtaa lakkaamatta läpi koko luomakunnan, on siinä ja on siitä erottamaton. Kaikkialla se on löydettävissä: ilmassa, joka vesipisarassa, elävässä kivimassassa, ylös päin pyrkivässä kasvissa, eläimessä ja luonnollisesti myös ihmisessä. Ei ole mitään, missä se ei olisi.
Ja niin kuin se virtaa kaiken lävitse, niin virtaa se myös lakkaamatta ihmisen läpi, joka on luonteeltaan linssin kaltainen. Kuten linssi kerää läpi virtaavat auringonsäteet ja ohjaa ne keskitetysti eteen päin, niin että lämmittävät säteet yhteen kohtaan yhdistettyinä polttavat ja leimahtavat sytyttävästi tuleen, niin kerää ihminen erityislaadustaan johtuen lävitsensä virtaavan luomakunnan voiman sisäisen tunteensa avulla ja ohjaa sen keskitetysti edelleen ajatuksillaan.
Tämän sisäisen tunteen ja siihen yhteydessä olevien ajatusten laadun mukaisesti suuntaa hän siis itsestään toimivan luovan Jumalanvoiman hyvään tai pahaan vaikutukseen!
Ja tämä on vastuu, joka ihmisen on kannettava! Siinä on myös hänen vapaa tahtonsa!
Te, jotka usein niin ponnistellen pyritte löytämään oikean tien, miksi teette sen itsellenne niin vaikeaksi? Kuvitelkaa aivan yksinkertaisesti mielessänne kuvaa, miten Luojan puhdas voima virtaa teidän lävitsenne, ja miten te ohjaatte sitä ajatuksillanne hyvään tai huonoon suuntaan. Ja näin olette ymmärtäneet kaiken ilman rasitusta ja päänvaivaa!
Miettikää, että teidän yksinkertaisesta intuitiostanne ja ajattelemisestanne riippuu, aiheuttaako tämä valtava voima hyvää vai pahaa. Mikä edistävä tai tuhoa tuottava mahti teille onkaan siinä annettu!
Teidän ei tarvitse silti ponnistella niin, että hiki nousee otsalle. Teidän ei tarvitse kouristuksenomaisesti tarrautua niin sanottuun okkulttiseen harjoitukseen saavuttaaksenne kaikkien mandollisten ja mandottomien ruumiillisten ja henkisten vääristymien kautta jonkinlaisen todelliselle henkiselle nousullenne täysin merkityksettömän asteen!
Luopukaa tästä aikaa vievästä leikittelystä, josta on jo niin usein muodostunut tuskallista kidutusta, ja joka ei merkitse sen enempää kuin entiset itsensä ruoskimiset ja lihankidutukset luostareissa. Se on vain niiden toinen muoto, joka pystyy hyödyttämään yhtä vähän.
Niin sanotut okkultismin mestarit ja oppilaat ovat nykyajan fariseuksia sanan todellisimmassa merkityksessä. He ovat tarkka peilikuva fariseuksista Jeesus Nasaretilaisen aikana.
Ajatelkaa puhtaasti iloiten sitä, että te voitte vaivattomasti yksinkertaisella, hyvää tahtovalla intuitiollanne ja ajattelemisellanne ohjata ainoaa ja valtavaa luomakunnan voimaa. Tarkalleen teidän intuitionne ja teidän ajattelemisenne laadun mukaisesti voima osoittaa sitten vaikutuksensa. Se toimii yksin, teidän tarvitsee vain ohjata sitä.
Tämä tapahtuu täysin yksinkertaisesti ja selvästi! Siihen ei tarvita mitään oppineisuutta, ei edes luku- eikä kirjoitustaitoa. Kyky on annettu jokaiselle teistä samassa määrin! Siinä ei ole mitään eroavaisuutta.
Niin kuin lapsi pystyy katkaisijalla leikkien kytkemään sähkövirran, jolla on valtavia vaikutuksia, niin on teille annettu lahja ohjata jumalallista voimaa yksinkertaisilla ajatuksillanne.
Te voitte iloita siitä, te voitte olla ylpeitä siitä heti, kun käytätte sitä hyvään! Mutta vaviskaa, jos tuhlaatte sen hyödyttömästi tai käytätte sitä jopa epäpuhtaaseen, sillä luomakunnassa vallitsevia vuorovaikutuksen lakeja te ette voivälttää. Ja vaikka teillä olisi aamuruskon siivet, niin Herran käsi, jonka voimaa te niin ollen käytätte väärin, tavoittaisi teidät tämän itsestään toimivan vuorovaikutuksen kautta, mihin tahansa haluaisittekin piiloutua.
Pahaa saadaan aikaan samalla puhtaalla jumalallisella voimalla kuin hyvääkin!
Ja tämä jokaiselle vapaasti ratkaistavaksi jätetty tapa käyttää tätä yhtenäistä Jumalanvoimaa kätkee vastuun, jota kukaan ei voi välttää. Sen tähden kehotan jokaista etsijää:
»Pidä ajatustesi ahjo puhtaana, rakennat siten rauhaa ja olet onnellinen!»
Iloitkaa, te tietämättömät ja heikot, sillä teille on annettu sama mahti kuin vahvoillekin! Älkää siis tehkö siitä itsellenne liian vaikeaa! Älkää unohtako, että puhdas, itsestään toimiva Jumalanvoima virtaa teidänkin lävitsenne ja että tekin ihmisinä kykenette antamaan tälle voimalle määrätyn suunnan sisäisten intuitioittenne, siis tahtomisenne laadulla, hyvään niin kuin pahaankin, tuhoavasti tai rakentavasti, iloa tai tuskaa tuovasti!
Koska on vain tämä yksi Jumalanvoima, selviää siten sekin salaisuus, miksi jokaisessa vakavassa lopputaistelussa pimeän on annettava myöten valolle, pahan hyvälle. Jos te ohjaatte Jumalanvoiman hyvään, niin se pysyy himmentymättömänä alkuperäisessä puhtaudessaan ja kehittää siten vielä paljon vahvemman voiman. Jos se taas himmentyy ja käy epäpuhtaaksi, heikkenee se samanaikaisesti. Lopputaistelussa tulee näin ollen voiman puhtaus aina vaikuttamaan tehokkaasti ja olemaan ratkaisevaa.
Mikä on hyvää ja mikä pahaa, sen tuntee jokainen sormenpäihin asti, sanomattakin. Sen mietiskeleminen vain härnmentäisi. Synkkä mietiskeleminen on voiman tuhlausta, kuin liejua, sitkeää mutaa, joka takertuu lamaannuttavasti kaikkeen saavutettavissa olevaan ja tukanduttaa sen. Oikea iloisuus kuitenkin katkoo mietiskelyn paulan. Teidän ei tarvitse olla surullisia eikä alakuloisia!
Joka hetki te voitte aloittaa tien korkeuteen ja hyvittää menneen, mitä se sitten onkin! Älkää tehkö enää muuta kuin että ajattelette alati lävitsenne virtaavan puhtaan Jumalanvoiman ilmiötä, silloin kavandatte itse ohjaamasta tätä puhtautta pahojen ajatusten likaisiin kanaviin, koska ilman mitään ponnistusta voitte samalla tavalla saavuttaa korkeimman ja jaloimman. Teidänhän tarvit‑see vain ohjata, voima toimii siten itsestään teidän tahtomassanne suunnassa.
Siispä teillä on onni tai epäonni omassa kädessänne. Nostakaa sen vuoksi ylpeästi päänne ja vapaasti ja rohkeasti otsanne. Paha ei voi lähestyä, jos te ette kutsu sitä! Miten te itse tandotte, niin teille tapahtuu!